Tutkimus (parityö)

Aikataulu: Tutkimuskysymys on kerrottava sillä tunnilla, jolla tutkimusta aletaan tehdä (ÄI6.2: ti 19.8., ÄI6.4 ke 20.8.). Tutkimusta tehdään lähinnä omalla ajalla, aloitustunnin lisäksi tutkimusta voi tehdä tunnilla, jolla palautan otsikkoesseet (katsokaa kurssiaikataulusta). Kaikkien tutkimustöiden on oltava valmiina ja mukana tunnilla, jolla siirrymme käsittelemään kieltä (ÄI6.2 ti 9.9., ÄI6.4 ke 10.9.). Laadin yksityiskohtaisemman esittelyaikataulun, kun tutkimusaiheet ovat selvillä.

Parityö: Työn voi tehdä yksin, kaksin tai kolmin.

Aihepiiri: Kieli.

Tutkimuskysymys: Muotoilkaa tutkimuskysymys, johon lähdette etsimään vastausta. Pääkysymyksen lisäksi voi olla alakysymyksiä. Tutkimuskysymyksen tulee olla tarkkaan rajattu, jotta tuotoksesta ei tule liian laajaa ja tuotos onnistuu vastaamaan kysymykseen.

Tutkimuksen lopputulos: Asia-artikkeli, jonka pituus on 3–5 sivua (asemointi paperille kuten muutkin äidinkielen työt, fonttikoko 12, riviväli 2), TAI video, jonka pituus on 3–5 minuuttia + asianmukainen lähdeluettelo paperilla.

Lähteiden käyttäminen: Käyttäkää tutkimuksessanne vähintään kolmea eri lähdettä. Lähteet voivat olla sähköisiä tai painettuja lähteitä. Vähintään yhden lähteen tulee olla painettu lähde ja vähintään yhden lähteen tulee olla tieteellistä tekstiä (esimerkiksi tietokirja-artikkeli tai Kielikello-lehden artikkeli; Wikipediaa saa käyttää lähteenä mutta tieteelliseksi artikkeliksi ei kelpaa Wikipedia-artikkeli). Voitte kerätä työhönne aineistoa myös haastattelemalla tai kyselylomakkeella. Mikäli haastattelette tai käytätte kyselylomaketta, muistakaa kertoa työssänne myös otos (vastaajien määrä, ikä, sukupuoli, koulutus, muita olennaisia tietoja).

Lähteiden merkitseminen: Olipa tutkimuksenne lopputulos asia-artikkeli tai video, omien ajatusten täytyy erottua lainatuista. Kun käytätte lähdettä tai löydän mielenkiintoisen lähteen, kirjoittakaa lähdetiedot heti muistiin (myöhemmin niitä on hankalaa tarkistaa). Voitte viitata tekstissä lähteisiin kuten äidinkielen esseissä (lähde mainitaan ensimmäisen kerran: kertokaa kirjoittaja, tekstin nimi, julkaisuaika- ja paikka sekä tekstilaji ja internetlähteissä myös katsomispäivämäärä; myöhemmissä viittauksissa johtolause, esim. ”Perttulan mukaan…”) tai tieteellisesti (ks. Särmä-oppikirja s. 361 – olkaa erityisen tarkkoina välimerkkien kanssa!). Kumman viittaustavan valitsettekin, pysykää siinä loogisesti. 

Lähdeluettelo: Käytetyt lähteet ovat lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä. Esimerkki lähdeluettelosta on Särmä-oppikirjan sivulla 363, sivun 362 tietolaatikossa on selitetty auki lähdemerkinnän tekemisen logiikka. Lähdeluettelo palautetaan paperilla, vaikka tekisitte videon.

Työn esittely ja arvostelu: Tuotos esitellään kurssilla muille kurssilaisille ja jätetäään opettajalle arvosteltavaksi. Esittelyn pituus oppitunnilla on 10-15 minuuttia. Työ arvostellaan asteikolla 4-10. 

Mitä kaikkea kieleen kuuluu? Esimerkiksi

Sanasto (eri alojen erityissanasto, nuorison käyttämä sanasto, sanaston muutokset ja tulevaisuus…)

Nimistö (etunimet, sukunimet, paikannimet, tuotemerkit…)

Murteet (alueelliset ja sosiaaliset)

Suomen sukukielet (nenetsi, ngasani, enetsi, selkuppi, mansi, hanti, unkari, komi, udmurtti, mordva, mari, saamen kielet, liivi, viro, vatja, karjala, vepsä)

Suomen viralliset kielet ja viralliset vähemmistökielet (suomi ja ruotsi; inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame, romanikieli, viittomakieli [kuuluvat Kotuksen kielenhuollon piiriin]; jiddish, tataarikieli, vanha venäjä, karjala)

Suomen uudet kielivähemmistöt (maahanmuuttajakielet Suomessa)

Etymologia (sanojen alkuperän tutkimus)

Kielihistoria (suomen kirjakielen synty ja kehitys, suomen kielen kehitys suhteessa muihin suomalais-ugrilaisiin kieliin…)

Kielipolitiikka (kielenohjailu, suomen kielen asema, Suomessa puhuttavien muiden kielien asema…)

Kielioppi (suomen kielelle tyypilliset rakenteet ja äänteet…)

Kielenhuolto (millaisia suosituksia ja normeja annetaan, miten oikeakielisyyssäännöt ovat muuttuneet, mitkä ovat sanojen oikeita kirjoitusasuja…)

Lasten kieli

Eläinten kieli

Kääntäminen (suomentamiseen liittyviä erityiskysymyksiä – miten merkitykset siirretään kieleltä toiselle, miten sanontoja voi kääntää, onko kääntäminen mahdollista…)

Kieli ja ajattelu (kieli muovaa puhujansa maailmankuvaa – miten…)

Aihe-ehdotuksia on myös tehtäväkirjan sivulla 13 (huomio! Kieliaiheiset aiheet).

Tutkimusta ei voi tehdä samasta aiheesta kuin joku muu.