Postmodernismi

- Termiä alettu käyttää 1960-luvulta eteenpäin; yleistyi Suomessa 1980-luvulla
- Ideologisena terminä liitetty jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan, jonka arvoja joukkotiedotusvälineet ja kulutus säätelevät
- Ei ole yhtenäinen tyylisuunta tai ideologia, pikemminkin sateenvarjokäsite

MODERNISMI	POSTMODERNISMI
Todellisuus on olemassa ja sitä voi kuvata taiteen avulla	Taide on keinotekoista, todellisuuskin on kertomus
Korkeakirjallisuus, taiteen elitismi	Lajien sekoittuminen, korkeakulttuuri + viihde
Suuret kertomukset	Moniarvoisuus
Edistysusko, suuret utopiat	Median luoma todellisuuskuva

Postmodernismille tyypillistä

pirstaleisuus
kuluttaminen
globaali kierrättäminen
leikkisyys
ironia (korvaa aitouden, autenttisuuden, omaperäisyyden)
parodia
lainaaminen
pastissi
tulkinnat
itsetietoisuus, metafiktio

Suomalaisen kirjallisuuden sotakuvauksen perinteitä

1) Mytologis-lyyrinen esitystapa

- Vanhin traditio

- Kasvanut osin kansankertomusten ns. vainolaistarinoista

- Taustalla venäläisvihaa tai -pelkoa

- Runomuotoisia purkauksia, tilityksiä sodan kiroista

- Esimerkiksi jotkin Kantelettaren runot, jotkin Kalevalan runot, ns. rajasotarunot, Yrjö Jylhä: Kiirastuli (1941), Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (1987)

2) Idealistis-eeppinen perinne

- Juuret kansallisromantiikassa

- Sota sankarillistuu, toisaalta runebergiläinen arjen sankaruus voi laajentua jopa sodan ironisointiin saakka

- Voi kuvata kärsimyksen kokemusta (esimerkiksi ”Kuoleva soturi” Vänrikki Stoolin tarinoissa)

- Esimerkiksi J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat I–II (1848, 1860), jotkin talvisodan tuoreeltaan synnyttämät teokset, ns. kaukopartioromaanit

3) Dokumentaarinen muoto

- Sai alkunsa, kun sodasta kehittyi uutis- ja myöhemmin mediatapahtuma (Krimin sota 1853–1856, Venäjän ja Turkin sota (1877–1878)
- Päiväkirjanomainen kuvaus, jossa patrioottisuus ja realismi yhdistyvät

- Esimerkiksi Erkki Palolampi: Kollaa kestää (1940), Olavi Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu (1946), 1960-luvulla Ilmari Turjan ja Paavo Rintalan teoksia

4) Realistinen sotaromaani

- Valtavirtaus suomalaisessa sotakirjallisuudessa

- Painottaa ruohonjuuritason kokemusta, sallii periaatteessa yksilötason sankarillisuuden

- Esimerkiksi Pentti Haanpää: Korpisotaa (1940), Väinö Linna: Tuntematon sotilas (1954), Paavo Rintalan, Marko Tapion, Hannu Salaman ja Antti Tuurin teoksia

5) Modernistinen sotakirjallisuus

- On pyrkinyt poistamaan lajityypistä sankaruuden. Arvomaailma antisankaruudessaan periaatteessa pasifistinen.

- Syntyi 1950-luvun modernismin myötä

- Sotaa ei kuvata näköisenä vaan vertauskuvana modernin maailman kaoottisuudesta

- Esimerkiksi Veijo Meri: Manillaköysi (1957), Samuli Paronen: Kuolismaantie (1967)

6) Postmodernistinen sotakirjallisuus

- On syntynyt vaiheessa, jossa sodan kokemus on ohentunut ja sotaromaanien kirjoittaminen on siirtynyt uusille sukupolville: sodasta on tullut kansallista materiaalia muun joukossa

- Voi perustua myös parodialle, lajin sovinnaismuotojen kritiikille

- Rakenne on sirpaloitunut eikä sankaruutta ole kovin helppoa analysoida

- Esimerkiksi Henrik Tikkanen: Unohdettu sotilas (1974), Viimeinen sankari (1979), Erno Paasilinna: Kadonnut armeija (1977), Kauko Röyhkä osalla teoksistaan

7) Uusmytologisoiva traditio

- Sodankuvien paluu alkujuurilleen

- Tyypillistä venäläisten ryssittely, kuten 1920- ja 1930-lukujen propagandateoksissa, pasifististen äänenpainojen vaimeneminen ja näennäisrealismi

Lähde: Suomen kirjallisuushistoria 3. Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toim. Pertti Lassila. SKS 1999.

Kirjallisuuden virtauksia 1910-1940-luvuilla

Suomenruotsalainen modernismi 

- 1910-luku
- Edith Södergran, esikoinen Dikter 1916
- Vapaa mitta
- Suomalaisen modernismin edelläkävijöitä

Tulenkantajat

- 1920-luku
- Vaikutteet: suomenruotsalainenn modernismi, saksalainen ekspressionismi
- Kosmopoliittisuus: Ikkunat auki Eurooppaan!
- Hurmioitunut ekspressionismi, koneromantiikka, usko ihmisveljeyteen, eksotismi
- Katri Vala

Kiila

- 1930-luku
- Jatkoa Tulenkantajille
- Vasemmistolainen
- Tavoite: kulttuuripoliittinen työväestön valistaminen
- Proletaarikirjallisuus
- 1930-luvun puolivälin jälkeen tiukka sodan ja fasismin vastustaminen
- Elvi Sinervo, Jarno Pennanen, Arvo Turtiainen (vankilaan jatkosodan aikana)

Realismi, uusromantiikka, symbolismi

Realismi

-         Huippukausi Suomessa 1880-luvulla

-         Tavallinen ihminen, ympäristön vaikutus ihmiseen, yhteiskunnalliset ongelmat

-         Minna Canth, Juhani Aho (alkutuotanto), Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala (alkutuotanto)

-         Kirjallisuus on aina enemmän tai vähemmän realistista

-         Suomen kirjallisuudessa realismi vahvana pohjavirtana nykypäivään saakka (esim. Väinö Linna, Antti Tuuri, Kalle Päätalo…)

Uusromantiikka (Suomi-painotteisuus)

-         vuosisadan vaihde (1900-l. alku)

-         Romantiikan uusi tuleminen

-         Yhteiskunnallisuuden hylkääminen, sisäisten kokemusten tärkeys

-         Karelianismi, kalevalaiset vaikutteet

-         Eino Leino

Symbolismi (kansainvälisyys, yleiseurooppalaisuus)

-         vuosisadan vaihde (1900-l. alku)

-         Yhteiskunnallisuuden hylkääminen, sisäisten kokemusten tärkeys

-         Arkitodellisuuden takana on todellisempi näkyjen maailma; symbolien käyttö (joutsen!)

-         L. Onerva, Otto Manninen

Romantiikka

• Romantiikka liittyi Suomessa vahvasti kansalliseen heräämiseen ja oli siis lähinnä kansallisromantiikkaa.
• Lauantaiseura: J. V. Snellman, J. L. Runeberg, Topelius, Lönnrot. Seuran pääajatuksena oli se, että Suomen sivistyneistö oli kansallistettava ja kansa sivistettävä.
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
• Lönnrot: Kalevala (1835/1849), Kanteletar (1840)
• Topelius: Maamme kirja (1875), satuja
• Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (1848, 1860)

Kotimaisen kirjallisuuden virtauksia

Kirjallisuuden varhaisvaiheet (Agricolasta autonomian aikaan)
Kansallisromantiikka 1800-l.

Realismi (tyylikausi 1800-l. + tendenssi)

Uusromantiikka (vuosisadan vaihde)

Symbolismi (vuosisadan vaihde)

Suomenruotsalainen modernismi (1910-l.)

Tulenkantajat (1920-l.)

Kiila (1930-l.)

50-luvun modernismi

Dokumentaarisuus (1960-l.)

Maaseutukirjallisuus eli regionalismi (1970-l.)

Postmodernismi (piirteitä 1960-luvulta eteenpäin, vahvemmin 1980-l.)

Nykykirjallisuus

Otsikkoaine (koti, asunto)

OTSIKKOAINE. Valitse yksi tehtävänannoista ja kirjoita siitä yo-otsikkoaine. Sopiva pituus on käsin noin konsepti, koneella noin kolme sivua (fonttikoko 12, riviväli 2, asemointi paperille samoin kuin käsin kirjoitettaessa). Muista kirjoittaa tehtävänannon numero otsikon eteen! Tehtävissä, joissa on vaihtoehdot a ja b, valitse toinen. Lihavoidut ovat valmiita otsikkoja, joita tulee käyttää sellaisenaan.

1. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin 7400 asunnotonta, joista yksinäisiä asunnottomia hieman yli 7000. Heistä pääkaupunkiseudulla oli noin 4000. Asunnottomien perheiden määrä oli noin 350, ja näistä yli puolet on Helsingissä.

a) Mistä ilmiö kertoo? Analysoi asunnottomuuden syitä ja seurauksia sekä mahdollisia ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Kirjoita otsikolla Asunnottomuus nyky-Suomessa

b) Onko asunto ihmisoikeus? Pohdi asunnon ja ihmisarvon yhteyttä. Otsikoi itse.

2. Asunnottomuus elämäntapana

3. Mikä ero on asunnottomuudella ja kodittomuudella? Pohdi asunnottomuuden ja kodittomuuden suhdetta. Käytä halutessasi Takubokun runoa esseessäsi. Otsikoi itse.

surullista että kaikilla muilla on koti

ja vain minä palaan nukkumaan

kuin hautaan

                      - Ishikawa Takuboku

4. Kun itsenäistyvät nuoret muuttavat vanhempiensa luota, sanotaan, että he ”muuttavat pois kotoa”. Pitkään koti-sana viittaa lapsuudenkotiin, mutta jossain vaiheessa oma asunto muuttuu kodiksi. Mikä tekee kodista kodin? Kirjoita aiheesta itsenäistyvän nuoren näkökulmasta. Otsikoi itse.

5. Sanotaan, että siinä missä koti merkitsee elämälle rakennettua peruskehikkoa, kodittomuus on perustaa vailla olemista. Onko koti paikka vai mielentila? Kirjoita koti-ikävästä. Otsikoi itse.

6. Koti, uskonto ja isänmaa edustavat perinteisiä suomalaisia arvoja – toiset nimittävät näitä arvoja nykypäivänä vanhentuneiksi.

a) Ota kantaa näiden arvojen ajankohtaisuuteen Onko koti, uskonto ja isänmaa ajastaan jälkeenjäänyt, jähmettynyt arvokolmikko, vai ovatko nämä arvot merkityksellisiä ja tärkeitä myös nykysuomalaiselle? Havainnollista perustelujasi esimerkein. Otsikoi itse.

b) Arvot kertovat ihmisestä ja ympäröivästä maailmasta. Mitkä kolme arvoa ovat tärkeimmät sinun elämässäsi? Mitä ne kertovat sinusta? Miten ne heijastelevat nykymaailmaa? Otsikoi itse.

7. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Pohdi suomalaisten suhtautumista tuttuun ja vieraaseen sananlaskun valossa. Otsikoi itse.

8. Mikä kaunokirjallinen teos auttoi sinua ymmärtämään ihmistä, jonka kaltainen et ole, tai elinympäristöä, joka on itsellesi vieras? Otsikoi itse.

9. Isänmaa ja äidinkieli

ÄI6.4 Tutkimusaiheet

Viittomakieli
Hanna, Roni, Atte

Stadin slangi
Linda, Taru, Saara

Lasten sanaselityksiä
Peppi, Jenny

Eläinkunnan kielinerot 
Peter, Risto, Onni

Murteet ovat muotia
Öjvind

Nonverbaalinen viestintä
Henri

Inarinsaame
Aleksi

Werner 
Etunimet

Rasmus
Kieli netissä

ÄI6.2 Tutkimusaiheet

Suomen kielivähemmistöjä (kirjasta)
Sami, Lidia, Ville

Miten vanhemmat vaikuttavat lapsen kielen kehitykseen?
Kristoffer, Anssi, Lasse

Kieli ja ihmisen elämänkaari - Miten kieli muuttuu? (lapsuus - nuoruus - aikuisuus - vanhuus)
Liisa, Saara, Mari

Suomalaisen sukunimikäytännön kehitys
Anna, Nea

Urheilusanasto
Viljami, Osku, Valtteri

Etymologia. Mistä sanat ovat kotoisin?
Antti, Leo, Niki

Suomen kielen murteet ennen ja nykyään
Pinja, Lotta, Ella

Kulttuurin vaikutus kieleen
Roni, Sami

Pelastetaan kieli (kirjasta)
Joonas, Valtteri

Nuorten käyttämä kieli netissä
Kasimir, Niklas

Sanastotutkimus jääkiekosta
Jan, Jere, Juho

Tutkimus (parityö)

Aikataulu: Tutkimuskysymys on kerrottava sillä tunnilla, jolla tutkimusta aletaan tehdä (ÄI6.2: ti 19.8., ÄI6.4 ke 20.8.). Tutkimusta tehdään lähinnä omalla ajalla, aloitustunnin lisäksi tutkimusta voi tehdä tunnilla, jolla palautan otsikkoesseet (katsokaa kurssiaikataulusta). Kaikkien tutkimustöiden on oltava valmiina ja mukana tunnilla, jolla siirrymme käsittelemään kieltä (ÄI6.2 ti 9.9., ÄI6.4 ke 10.9.). Laadin yksityiskohtaisemman esittelyaikataulun, kun tutkimusaiheet ovat selvillä.

Parityö: Työn voi tehdä yksin, kaksin tai kolmin.

Aihepiiri: Kieli.

Tutkimuskysymys: Muotoilkaa tutkimuskysymys, johon lähdette etsimään vastausta. Pääkysymyksen lisäksi voi olla alakysymyksiä. Tutkimuskysymyksen tulee olla tarkkaan rajattu, jotta tuotoksesta ei tule liian laajaa ja tuotos onnistuu vastaamaan kysymykseen.

Tutkimuksen lopputulos: Asia-artikkeli, jonka pituus on 3–5 sivua (asemointi paperille kuten muutkin äidinkielen työt, fonttikoko 12, riviväli 2), TAI video, jonka pituus on 3–5 minuuttia + asianmukainen lähdeluettelo paperilla.

Lähteiden käyttäminen: Käyttäkää tutkimuksessanne vähintään kolmea eri lähdettä. Lähteet voivat olla sähköisiä tai painettuja lähteitä. Vähintään yhden lähteen tulee olla painettu lähde ja vähintään yhden lähteen tulee olla tieteellistä tekstiä (esimerkiksi tietokirja-artikkeli tai Kielikello-lehden artikkeli; Wikipediaa saa käyttää lähteenä mutta tieteelliseksi artikkeliksi ei kelpaa Wikipedia-artikkeli). Voitte kerätä työhönne aineistoa myös haastattelemalla tai kyselylomakkeella. Mikäli haastattelette tai käytätte kyselylomaketta, muistakaa kertoa työssänne myös otos (vastaajien määrä, ikä, sukupuoli, koulutus, muita olennaisia tietoja).

Lähteiden merkitseminen: Olipa tutkimuksenne lopputulos asia-artikkeli tai video, omien ajatusten täytyy erottua lainatuista. Kun käytätte lähdettä tai löydän mielenkiintoisen lähteen, kirjoittakaa lähdetiedot heti muistiin (myöhemmin niitä on hankalaa tarkistaa). Voitte viitata tekstissä lähteisiin kuten äidinkielen esseissä (lähde mainitaan ensimmäisen kerran: kertokaa kirjoittaja, tekstin nimi, julkaisuaika- ja paikka sekä tekstilaji ja internetlähteissä myös katsomispäivämäärä; myöhemmissä viittauksissa johtolause, esim. ”Perttulan mukaan…”) tai tieteellisesti (ks. Särmä-oppikirja s. 361 – olkaa erityisen tarkkoina välimerkkien kanssa!). Kumman viittaustavan valitsettekin, pysykää siinä loogisesti. 

Lähdeluettelo: Käytetyt lähteet ovat lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä. Esimerkki lähdeluettelosta on Särmä-oppikirjan sivulla 363, sivun 362 tietolaatikossa on selitetty auki lähdemerkinnän tekemisen logiikka. Lähdeluettelo palautetaan paperilla, vaikka tekisitte videon.

Työn esittely ja arvostelu: Tuotos esitellään kurssilla muille kurssilaisille ja jätetäään opettajalle arvosteltavaksi. Esittelyn pituus oppitunnilla on 10-15 minuuttia. Työ arvostellaan asteikolla 4-10. 

Mitä kaikkea kieleen kuuluu? Esimerkiksi

Sanasto (eri alojen erityissanasto, nuorison käyttämä sanasto, sanaston muutokset ja tulevaisuus…)

Nimistö (etunimet, sukunimet, paikannimet, tuotemerkit…)

Murteet (alueelliset ja sosiaaliset)

Suomen sukukielet (nenetsi, ngasani, enetsi, selkuppi, mansi, hanti, unkari, komi, udmurtti, mordva, mari, saamen kielet, liivi, viro, vatja, karjala, vepsä)

Suomen viralliset kielet ja viralliset vähemmistökielet (suomi ja ruotsi; inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame, romanikieli, viittomakieli [kuuluvat Kotuksen kielenhuollon piiriin]; jiddish, tataarikieli, vanha venäjä, karjala)

Suomen uudet kielivähemmistöt (maahanmuuttajakielet Suomessa)

Etymologia (sanojen alkuperän tutkimus)

Kielihistoria (suomen kirjakielen synty ja kehitys, suomen kielen kehitys suhteessa muihin suomalais-ugrilaisiin kieliin…)

Kielipolitiikka (kielenohjailu, suomen kielen asema, Suomessa puhuttavien muiden kielien asema…)

Kielioppi (suomen kielelle tyypilliset rakenteet ja äänteet…)

Kielenhuolto (millaisia suosituksia ja normeja annetaan, miten oikeakielisyyssäännöt ovat muuttuneet, mitkä ovat sanojen oikeita kirjoitusasuja…)

Lasten kieli

Eläinten kieli

Kääntäminen (suomentamiseen liittyviä erityiskysymyksiä – miten merkitykset siirretään kieleltä toiselle, miten sanontoja voi kääntää, onko kääntäminen mahdollista…)

Kieli ja ajattelu (kieli muovaa puhujansa maailmankuvaa – miten…)

Aihe-ehdotuksia on myös tehtäväkirjan sivulla 13 (huomio! Kieliaiheiset aiheet).

Tutkimusta ei voi tehdä samasta aiheesta kuin joku muu.