Suomalaisuuden symboleja (tuntityö)

• Jääkiekko
• Sauna
• Hiihto
• Viina
• Kalja
• "Perkele!", kiroileminen
• Vaaleat hiukset
• Hiljaisuus
• Työn tekeminen (? vrt. thaimaalaiset marjanpoimijat)
• Lumi ja kova pakkanen
• Porot
• Joulupukki

• Mökkeily
• Koivu
• Sauna
• Vihta
• Kylmyys
• Routa
• Järvet
• Lordi
• Metsästys, kalastus
• Sel8nne
• Talvisota
• Kalja ja makkara
• Suomen leijona
• Ruisleipä, jälkiuunipalat
• Sisu
• Salmiakki
• Joutsen
• Jääkarhut (?)
• RK-62
• Joulupukki
• Suomi-konepistooli
• Marimekko
• Alvar Aalto
• Kekkonen
• Timo Soini
• Matti Nykänen
• Kimi Räikkönen
• Mika Häkkinen
• Valtteri Bottas
• 95 never forget
• 6-1
• Ilmaveivi
• Jari Litmanen
• Nokia
• Fazer
• Finnair
• Kone
• Torilla tavataan!
• Porot
• Perkele!
•  Kalevala
• Viha-rakkaussuhde Ruotsiin
• Väinämöinen
• Ukko
• Kokko

Unkari - Magyarország

Kieli unkari

Pääkaupunki Budapest (Buda + Pest)

Väkiluku noin 10 miljoonaa (15 miljoonaa)

Pinta-ala 93 000 km2 (Suomi 338 000 km2)



Kolme kansallispäivää:
15. maaliskuuta: vuoden 1848 vallankumouksen ja Unkarin vapaussodan muistopäivä
20. elokuuta: Unkarin tasavallan kansallispäivä
23. lokakuuta: Unkarin kansannousun muistopäivä

Unkarin fraaseja

Jó reggelt (kívánok)!
Jó napot!
Jó estét!
Jó ejszakát!

Jó hétvéget!
Szia! Sziasztok!
Viszontlátásra!

Jó étvágyat!
Egészsegedre! Egészégünkre!

Köszönöm. - Légy szíves! Legyen szíves!
Bocsánat. - Nincs mit.
Isten hozott!

- Hogy hívnak? Mi a neved?
- ___________nak hívnak. __________ a nevem. _________ vagyok.
- Kedves találkozni!

- Hogy vagy?
- Jól vagyok / Semmi különös / Rosszul vagyok.

Szeretlek.

Nyitva / Zárva

Mennyibe kerül...?

egy
kettő
három
négy
öt
hat
hét
nyolcs
kilenc
tíz

Yhteisiä sanoja?

kéz
vér
hal
víz
vas

Unkarin aakkoset ja äänteet

...joitain eroja suomen kielen kanssa!

Vokaalit

Äänteen pituutta merkataan venykemerkillä.

a - á
e - é
i - í
o - ó
ö - ő
u - ú
ü - ű

...fennomaani Wolmar Schildt-Kilpinen ehdotti venykekirjoitusta käytettäväksi myös suomen kielessä. Hän olisi halunnut kirjoittaa pitkät vokaalit sijoittamalla niiden päälle sirkumfleksin (^). Schildt-Kilpisen mielestä "leveä" kirjoitustapa näytti "pitkä-pîmäiseltä". 

Sibilantit eli suhuäänteet

soinnittomat - soinnilliset
sz - z
s - zs
c - dz
cs - dzs

Liudennus

Konsonantin perässä kuuluva j-mäinen muljahdus

gy
ly (j)
ty

Tutkimusten esittely ja palauttaminen

Esittelyn tavoite

• Opettaa muille se, mitä te olette oppineet
• Kertoa tutkimuksen tekemisen prosessista

Kesto: 10-15 minuuttia

Lopputulos on arvosteltava osio (4-10), esittely plussaa tai miinusta siihen (1/2 arvosanaa).

Lopputulos on palautettava opettajalle sillä tunnilla, jolloin ensimmäiset esittelyt ovat (9. tai 10.9.).

• Artikkeli tulostettuna
• Video joko linkkinä Wilman kautta tai videotiedosto Google Drivessä (s-postiosoite lukiomis) tai tikulla (sovi opettajan kanssa)
• KAIKKI PALAUTTAVAT LÄHDELUETTELON PAPERILLA

Tekstitaidon vastausteksti - neutraalia asiatyyliä

Havainnot

- esimerkkejä tekstistä

- käsitteiden avulla voi nimetä ja ryhmitellä havaintoja

                                                                            tulee perustella

                                                                            aineiston avulla

                                   TEHTÄVÄNANTO

                                   - antaa näkökulman tekstiin

Käsitteet                                Päätelmät

- asiantuntemus                       - käsitteiden avulla voi   
                                                 tehdä päätelmiä

                                                 ja yleistyksiä havainnoista

- Kirjoitetun kielen normien hallinta

- Objektiivisen tarkasteleva ote

- Otsikoi itse

   - asiallinen otsikko on riittävä

   - otsikon voi esimerkiksi muokata tehtävänannosta

   - otsikon tulee sopia sekä tuottamaasi tekstiin että tehtävänannon näkökulmaan

   - merkitse tehtävänannon numero otsikon eteen

- Pituus 1-2 sivua, n. 230-300 sanaa

- Arviointikriteerit (linkin pdf:ssä s. 4-5)

Postmodernismi

- Termiä alettu käyttää 1960-luvulta eteenpäin; yleistyi Suomessa 1980-luvulla
- Ideologisena terminä liitetty jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan, jonka arvoja joukkotiedotusvälineet ja kulutus säätelevät
- Ei ole yhtenäinen tyylisuunta tai ideologia, pikemminkin sateenvarjokäsite

MODERNISMI	POSTMODERNISMI
Todellisuus on olemassa ja sitä voi kuvata taiteen avulla	Taide on keinotekoista, todellisuuskin on kertomus
Korkeakirjallisuus, taiteen elitismi	Lajien sekoittuminen, korkeakulttuuri + viihde
Suuret kertomukset	Moniarvoisuus
Edistysusko, suuret utopiat	Median luoma todellisuuskuva

Postmodernismille tyypillistä

pirstaleisuus
kuluttaminen
globaali kierrättäminen
leikkisyys
ironia (korvaa aitouden, autenttisuuden, omaperäisyyden)
parodia
lainaaminen
pastissi
tulkinnat
itsetietoisuus, metafiktio

Suomalaisen kirjallisuuden sotakuvauksen perinteitä

1) Mytologis-lyyrinen esitystapa

- Vanhin traditio

- Kasvanut osin kansankertomusten ns. vainolaistarinoista

- Taustalla venäläisvihaa tai -pelkoa

- Runomuotoisia purkauksia, tilityksiä sodan kiroista

- Esimerkiksi jotkin Kantelettaren runot, jotkin Kalevalan runot, ns. rajasotarunot, Yrjö Jylhä: Kiirastuli (1941), Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (1987)

2) Idealistis-eeppinen perinne

- Juuret kansallisromantiikassa

- Sota sankarillistuu, toisaalta runebergiläinen arjen sankaruus voi laajentua jopa sodan ironisointiin saakka

- Voi kuvata kärsimyksen kokemusta (esimerkiksi ”Kuoleva soturi” Vänrikki Stoolin tarinoissa)

- Esimerkiksi J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat I–II (1848, 1860), jotkin talvisodan tuoreeltaan synnyttämät teokset, ns. kaukopartioromaanit

3) Dokumentaarinen muoto

- Sai alkunsa, kun sodasta kehittyi uutis- ja myöhemmin mediatapahtuma (Krimin sota 1853–1856, Venäjän ja Turkin sota (1877–1878)
- Päiväkirjanomainen kuvaus, jossa patrioottisuus ja realismi yhdistyvät

- Esimerkiksi Erkki Palolampi: Kollaa kestää (1940), Olavi Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu (1946), 1960-luvulla Ilmari Turjan ja Paavo Rintalan teoksia

4) Realistinen sotaromaani

- Valtavirtaus suomalaisessa sotakirjallisuudessa

- Painottaa ruohonjuuritason kokemusta, sallii periaatteessa yksilötason sankarillisuuden

- Esimerkiksi Pentti Haanpää: Korpisotaa (1940), Väinö Linna: Tuntematon sotilas (1954), Paavo Rintalan, Marko Tapion, Hannu Salaman ja Antti Tuurin teoksia

5) Modernistinen sotakirjallisuus

- On pyrkinyt poistamaan lajityypistä sankaruuden. Arvomaailma antisankaruudessaan periaatteessa pasifistinen.

- Syntyi 1950-luvun modernismin myötä

- Sotaa ei kuvata näköisenä vaan vertauskuvana modernin maailman kaoottisuudesta

- Esimerkiksi Veijo Meri: Manillaköysi (1957), Samuli Paronen: Kuolismaantie (1967)

6) Postmodernistinen sotakirjallisuus

- On syntynyt vaiheessa, jossa sodan kokemus on ohentunut ja sotaromaanien kirjoittaminen on siirtynyt uusille sukupolville: sodasta on tullut kansallista materiaalia muun joukossa

- Voi perustua myös parodialle, lajin sovinnaismuotojen kritiikille

- Rakenne on sirpaloitunut eikä sankaruutta ole kovin helppoa analysoida

- Esimerkiksi Henrik Tikkanen: Unohdettu sotilas (1974), Viimeinen sankari (1979), Erno Paasilinna: Kadonnut armeija (1977), Kauko Röyhkä osalla teoksistaan

7) Uusmytologisoiva traditio

- Sodankuvien paluu alkujuurilleen

- Tyypillistä venäläisten ryssittely, kuten 1920- ja 1930-lukujen propagandateoksissa, pasifististen äänenpainojen vaimeneminen ja näennäisrealismi

Lähde: Suomen kirjallisuushistoria 3. Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toim. Pertti Lassila. SKS 1999.

Kirjallisuuden virtauksia 1910-1940-luvuilla

Suomenruotsalainen modernismi 

- 1910-luku
- Edith Södergran, esikoinen Dikter 1916
- Vapaa mitta
- Suomalaisen modernismin edelläkävijöitä

Tulenkantajat

- 1920-luku
- Vaikutteet: suomenruotsalainenn modernismi, saksalainen ekspressionismi
- Kosmopoliittisuus: Ikkunat auki Eurooppaan!
- Hurmioitunut ekspressionismi, koneromantiikka, usko ihmisveljeyteen, eksotismi
- Katri Vala

Kiila

- 1930-luku
- Jatkoa Tulenkantajille
- Vasemmistolainen
- Tavoite: kulttuuripoliittinen työväestön valistaminen
- Proletaarikirjallisuus
- 1930-luvun puolivälin jälkeen tiukka sodan ja fasismin vastustaminen
- Elvi Sinervo, Jarno Pennanen, Arvo Turtiainen (vankilaan jatkosodan aikana)

Realismi, uusromantiikka, symbolismi

Realismi

-         Huippukausi Suomessa 1880-luvulla

-         Tavallinen ihminen, ympäristön vaikutus ihmiseen, yhteiskunnalliset ongelmat

-         Minna Canth, Juhani Aho (alkutuotanto), Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala (alkutuotanto)

-         Kirjallisuus on aina enemmän tai vähemmän realistista

-         Suomen kirjallisuudessa realismi vahvana pohjavirtana nykypäivään saakka (esim. Väinö Linna, Antti Tuuri, Kalle Päätalo…)

Uusromantiikka (Suomi-painotteisuus)

-         vuosisadan vaihde (1900-l. alku)

-         Romantiikan uusi tuleminen

-         Yhteiskunnallisuuden hylkääminen, sisäisten kokemusten tärkeys

-         Karelianismi, kalevalaiset vaikutteet

-         Eino Leino

Symbolismi (kansainvälisyys, yleiseurooppalaisuus)

-         vuosisadan vaihde (1900-l. alku)

-         Yhteiskunnallisuuden hylkääminen, sisäisten kokemusten tärkeys

-         Arkitodellisuuden takana on todellisempi näkyjen maailma; symbolien käyttö (joutsen!)

-         L. Onerva, Otto Manninen

Romantiikka

• Romantiikka liittyi Suomessa vahvasti kansalliseen heräämiseen ja oli siis lähinnä kansallisromantiikkaa.
• Lauantaiseura: J. V. Snellman, J. L. Runeberg, Topelius, Lönnrot. Seuran pääajatuksena oli se, että Suomen sivistyneistö oli kansallistettava ja kansa sivistettävä.
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
• Lönnrot: Kalevala (1835/1849), Kanteletar (1840)
• Topelius: Maamme kirja (1875), satuja
• Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (1848, 1860)

Kotimaisen kirjallisuuden virtauksia

Kirjallisuuden varhaisvaiheet (Agricolasta autonomian aikaan)
Kansallisromantiikka 1800-l.

Realismi (tyylikausi 1800-l. + tendenssi)

Uusromantiikka (vuosisadan vaihde)

Symbolismi (vuosisadan vaihde)

Suomenruotsalainen modernismi (1910-l.)

Tulenkantajat (1920-l.)

Kiila (1930-l.)

50-luvun modernismi

Dokumentaarisuus (1960-l.)

Maaseutukirjallisuus eli regionalismi (1970-l.)

Postmodernismi (piirteitä 1960-luvulta eteenpäin, vahvemmin 1980-l.)

Nykykirjallisuus

Otsikkoaine (koti, asunto)

OTSIKKOAINE. Valitse yksi tehtävänannoista ja kirjoita siitä yo-otsikkoaine. Sopiva pituus on käsin noin konsepti, koneella noin kolme sivua (fonttikoko 12, riviväli 2, asemointi paperille samoin kuin käsin kirjoitettaessa). Muista kirjoittaa tehtävänannon numero otsikon eteen! Tehtävissä, joissa on vaihtoehdot a ja b, valitse toinen. Lihavoidut ovat valmiita otsikkoja, joita tulee käyttää sellaisenaan.

1. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin 7400 asunnotonta, joista yksinäisiä asunnottomia hieman yli 7000. Heistä pääkaupunkiseudulla oli noin 4000. Asunnottomien perheiden määrä oli noin 350, ja näistä yli puolet on Helsingissä.

a) Mistä ilmiö kertoo? Analysoi asunnottomuuden syitä ja seurauksia sekä mahdollisia ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Kirjoita otsikolla Asunnottomuus nyky-Suomessa

b) Onko asunto ihmisoikeus? Pohdi asunnon ja ihmisarvon yhteyttä. Otsikoi itse.

2. Asunnottomuus elämäntapana

3. Mikä ero on asunnottomuudella ja kodittomuudella? Pohdi asunnottomuuden ja kodittomuuden suhdetta. Käytä halutessasi Takubokun runoa esseessäsi. Otsikoi itse.

surullista että kaikilla muilla on koti

ja vain minä palaan nukkumaan

kuin hautaan

                      - Ishikawa Takuboku

4. Kun itsenäistyvät nuoret muuttavat vanhempiensa luota, sanotaan, että he ”muuttavat pois kotoa”. Pitkään koti-sana viittaa lapsuudenkotiin, mutta jossain vaiheessa oma asunto muuttuu kodiksi. Mikä tekee kodista kodin? Kirjoita aiheesta itsenäistyvän nuoren näkökulmasta. Otsikoi itse.

5. Sanotaan, että siinä missä koti merkitsee elämälle rakennettua peruskehikkoa, kodittomuus on perustaa vailla olemista. Onko koti paikka vai mielentila? Kirjoita koti-ikävästä. Otsikoi itse.

6. Koti, uskonto ja isänmaa edustavat perinteisiä suomalaisia arvoja – toiset nimittävät näitä arvoja nykypäivänä vanhentuneiksi.

a) Ota kantaa näiden arvojen ajankohtaisuuteen Onko koti, uskonto ja isänmaa ajastaan jälkeenjäänyt, jähmettynyt arvokolmikko, vai ovatko nämä arvot merkityksellisiä ja tärkeitä myös nykysuomalaiselle? Havainnollista perustelujasi esimerkein. Otsikoi itse.

b) Arvot kertovat ihmisestä ja ympäröivästä maailmasta. Mitkä kolme arvoa ovat tärkeimmät sinun elämässäsi? Mitä ne kertovat sinusta? Miten ne heijastelevat nykymaailmaa? Otsikoi itse.

7. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Pohdi suomalaisten suhtautumista tuttuun ja vieraaseen sananlaskun valossa. Otsikoi itse.

8. Mikä kaunokirjallinen teos auttoi sinua ymmärtämään ihmistä, jonka kaltainen et ole, tai elinympäristöä, joka on itsellesi vieras? Otsikoi itse.

9. Isänmaa ja äidinkieli